Suomen partiolaisten sivuilla on ollut (vaan eipä löydy enää) erinomaisen hyvä artikkeli siitä, millaisia varusteita partioretkiä varten on hyvä hankkia ja miten ne olisi hyvä pakata.
Seuraavanlaisia asioita on Kaukapartiossa tullut vastaan:
Mitä jos tätäkin tarvitsee – ajatuksia pakkaamisesta
Kapalossa on julkaistu juttusarjaa ”ajatuksia”, jossa Riitta, entinen lippukunnanjohtaja (1999-2003), nykyinen perheenäiti, kertoo, miten erilaiselta moni juttu partiossa näyttää, kun on omia lapsia. Tämä juttu on julkaistu Kapalossa 2/2009, kun vanhempi lapsista oli kolmen ja nuorempi vastasyntynyt.
Jokainen nuori partiojohtaja lienee joskus ihmetellyt, että miten monilla sudenpennuilla ja joskus jopa vartiolaisilla on ensimmäisillä retkillään ja leireillään mukana niin mahdottomasti vaatetta. Itse sitä pakkaa mahdollisimman vähän, koska jokainen ylimääräinen gramma hiertää hartioilla. Ilmiö ei ole mitenkään uusi, vaan monen nykyisen ja jo entisenkin luottojohtajan varusteiden kantamisessa on sudenpentuaikoina tarvittu johtajien apua. Usein on näyttänyt siltä, että koko vaatekaapin sisältö olisi otettu matkaan.
Jatka lukemista ”Mitä jos tätäkin tarvitsee – ajatuksia pakkaamisesta”
Viime kesä oli leirikesä, ensi kesänä Lappiin
Viime kesänä kaukapartiolaisia osallistui kaiken kaikkiaan neljälle eri leirille tai vaellukselle, omalle kesäleirille, Kohulle, Jamboreelle ja vielä vaellukselle Kilpisjärvellä, joka vei Norjan puolellekin.
Kaukapartion omaa kesäleiriä vietettiin heinäkuun alkupuolella. Sinne pääsivät kaikki pienimmästä sudenpennusta vanhimpaan johtajaan. Leirillä sudenpennut tutustuivat Senegaliin mm. kuvien ja pelin avulla sekä askartelemalla kartongista sandaalit. Yksi leirin huippujutuista oli kuitenkin mitä perinteisin suomalainen askare: leirillä veisteltiin kaarnalaivat ja niitä uitettiin kämpän takana virtaavassa pienessä joessa.
Jatka lukemista ”Viime kesä oli leirikesä, ensi kesänä Lappiin”
Vaeltajien reissu Norjassa
Osa Kapan vaeltajista teki kesällä viisipäiväisen vaelluksen lapissa Kilpisjärvi – Skibotn välillä. Mukana reissussa olivat Ville, Lauri, Topi ja Katri, sekä vahvistuksina Hervannan hukista Mikko ja Marjo. Kilometrejä tuli reilut 90. Maasto oli arvatenkin suhteellisen mäkistä ja kivet tulivat tutuksi. Osalle porukasta jopa liikaakin.
Reissusta on tulossa matkakertomus, joka julkaistaan muutamassa osassa Kapan uusilla kotisivuilla ja Kapalossa. Ohessa on muutama kuva matkalta.
[thethe-image-slider name=”IP vaellus osa 0″]