Sudenpennut olivat vallan vallattomia jo siitä kun astuivat kolon ovesta sisään. Tällä kertaa tutustuimme omaan lippukuntaamme. Tapanamamme kun on niin, aloitimme tapaamisen taas sudenpennunlupauksella, lapset muistavat sen jo todella hienosti.
Alkuun tutustuimme edustusasioihin, esimerkiksi mitä lippuja kannetaan ja miten lipunkanto tapahtuu. Tiina esitteli myös Kaukapartion oman lipun, mallina hän käytti lippua jonka oli saanut kun oli käynyt naulaamassa lippukuntamme uutta lippua . Tämän jälkeen jokainen sai valita minkä Kaukapartion logon piirtää, kun hiha- ja huivimerkissä sekä lipussa on kussakin vähän erilainen logo. Tässä piirtelyssä ja levottomassa supinassa kuluikin jonkin aikaa, kyniä kun ei mukamas ole tarpeeksi ja kun on niin vaikea päättää logoa ja kun ei vaan osaa, ynnä muita perusteluita.
Kiinnitettyäni piirrustukset kolon seinille, Tiina ja Sanna jakoivat sudenpennuille Kaukapartion vanhoja Kapaloita. Niitä tutkiskeltiin ja lueskeltiin yhdessä. Katsottiin mitä aiheita niissä yleensä on ja mitä erikoista aina silloin tällöin löytyy. Samalla keskustelimme partiomarssin yksityiskohdista, muunmuassa siitä, että siellä on ehdottoman tärkeää olla edustusasussa. Yhdellä sudenpennuista oli hyvin selkeä näkemys partiomarssista; ”Marssi missä pitää pitää pieniä ärsyttäviä lippaita päässä” ja että tytöillä pitäisi olla punaiset kun ne kuulemma sopivat paremmin. Hieman oli pakko oikoa väärinkäsityksiä asian suhteen. Tässä välissä lippukunnanjohtajamme Olli tuli esittäytymään, jotta lapset näkisivät millainen henkilö tulee pyörimään leireillä ja kenen käskyjä virallisissa juhlissa on ehdottoman tärkeää kuunnella.
Keskustelimme myös sudenpentujen kanssa siitä, mitä Ilveksenpennuista oikein kirjoitettaisiin seuraavaan Kapalon numeroon, me kun olimme uusi lauma ja uusilla laumoilla oli aina jonkinmoinen esittely tai muu juttu seuraavassa Kapalossa. Tähän ei kuitenkaan oikein lennellyt ideoita ja lauma oli muutenkin niin levottomalla tuulella, että päätimme lähteä ulos leikkimään ja purkamaan energiaa.
Oli oikein hyvä idea, lapset leikkivät onnessaan ensin X-hippaa ja sitten viimeiseksi kunnon energianpurkua Maa, meri, laiva-leikillä, siinä alkoi jo useimman sudenpennun voimat hiipua. Oli mukavaa palauttaa edes hieman rauhallisempia lapsia vanhemmilleen.
Ensi kerralla onkin luvassa ulkoilua kolon ympäristössä ja tällä kertaa jopa ihan oikeasti pitää olla eväät repussa. Jännittävää.
