Neljäs ilta – Ruokailuvälinepusseja ja muita juttuja

Olimme laittaneet kaiken valmiiksi, että päästäisiin tekemään heti kun lapset olisivat saapuneet. Pikku hiljaa lapset vanhempineen saapuivat paikalle. Tänään oli siis myös vanhempien oma ilta, vanhalta nimeltään vanhempainilta. Aikuisia infotiin tulevasta syksystä ja muista tulevista asioista sillä aikaa kun me askartelimme ruokailuvälinepusseja.

Kaikki lapset olivat paikalla joten vipinää riitti, jouduin jakamaan lapsia kahteen eri paikkaan jotta jokaisella oli tilaa tehdä. Silti välillä teki tiukkaa ja joku aina oli astumassa toisen sabluunan tai kassin päälle. Jokaiselle oli annettu vaalea kangaskassi, josta pitäisi löytyä lippukunta ja oma nimi, muuten sen sai sitten koristella kuten halusi. Sudenpennut viihtyivät tämän parissa pitkän aikaa, piti miettiä tarkoin miten koristelee ja millä värillä, kyllä siinä pikkiriikkisen vaikutti myös se, että kaikkia värejä ei ollut useampaa kappaletta ja piti odottaa omaa vuoroa.

Lapset juttelivat kaikenlaista samalla kun puuhailivat kassejaan, pikkuhiljaa kasseja alkoi valmistua ja niitä ripustettiin roikkumaan varastoon, tein sinne hienot pyykkinaruviritykset, toivottavasti sieltä perältä ei tarvita mitään ennen ensi viikkoa… jokaisen kassi kiinnitettiin narulle omalla nimipyykkipojalla, ettei hieno luomus vain menisi pilalle vain sen takia, että se putoaisi lattialle.

Siivoiltiin yhdessä, aikamoinen mölinä ja pölinä lähtee vain siitä kun hieman huuhdellaan siveltimiä ja maalialustoja (: olihan sitä maaliakin vähän joka paikassa ja sitä värjääntynyttä vettä jos oikein muistan niin jonkun sukkakin taisi hieman ottaa väriä.

Tämän jälkeen sudenpennut istuivat pöydän ääreen, mutta tällä kertaa ei tutkailtukaan sudenpennunkirjaa, alkumenot kun olivat jääneet välistä, niin treenasimme hieman sudenpennunlupausta ja hyvin se lapsilta sujui (minun piti hieman luntata lapusta kun en ihan sitä vielä muista). Muistelimme myös, mikä onkaan partiolaisen tunnus (Ole valmis!), sitä juuri kukaan sudenpennuista ei muistanutkaan tai edes tiennyt.

Tuli sieltä myös muutama suora kysymys, että onko minulla poikaystävää ja miksi minä oikein olen töissä sellaisessa paikassa jossa joutuu vaihtamaan ällöttäviä kakkavaippoja. Ehdimme lueskella muutaman lyhyemmän Ella-tarinan ennen ystävyydenpiiriä vanhempien kanssa.

Ensi viikolla onkin jänniä luvassa, me saamme tärkeän vieraan ja toivottavasti opimme kaikkea uutta meidän lippukunnasta.