Kaukapartio on perustettu 1972 ja sen jälkeen lippukunnassa on tietysti tapahtunut yhtä ja toista. Lippukuntaa on johtanut jo viitisentoista henkilöä. Vaikka Kaukapartio onkin varsin nuori moneen lippukuntaan verrattuna, niin partiotoiminta Tampereen Kaukajärvellä on vakiinnuttanut asemansa ja lippukunnalle on muodostunut monia mukavia perinteitä.
1972
Kuinka kaikki alkoikaan. Kaukajärvellä toimi Messukylän Metsätyttöjen ja Messukylän Metsäpoikien vartioita. Vuonna 1972 päätettiin perustaa yhteislippukunta Kaukapartio, yksi ensimmäisistä yhteislippukunnista. Muita nimiehdotuksia olivat olleet mm. Hikivuoren vartijat, Haiharan samoojat, Kaukajärven kontiot ja Kaukajärven partiolaiset. Virallinen perustamispäivä on 16.5. Lippukuntaa johti tuolloin Yrjö E. Seppälä. Tytöistä vastasi Aila Manninen ja pojista Juhani Jauhiainen. Kokouksia pidettiin Haiharankatu kolmessa ja Saarenvainionkadulla.
1973
Lippukuntaamme johti Aulikki Saari ja apulaisena toimi Seppo Mäkelä. Päämajaksemme tuli Keskisenkatu 10 ja kesäleiri pidettiin Valkeekivessä.
1974
Seppo Mäkelä johti Kaukapartiota ja apulaisena toimi Riitta Päätalo. Lippumme vihittiin 3.5.1974 ja sen oli suunnitellut Kalle Lehtonen. Jäseniä meillä oli tuolloin jo 97. Kesäleiri pidettiin Keltolahdessa ja
talvella oli hiihtoleiri Vuontisjärven Susikyrössä Enontekiöllä, yhdessä Messukylän Metsäpoikien kanssa.
1975
Lippukunnalla oli samat johtajat. Vartioita oli viisi, tonttuparvia yksi ja kolkkapoikaryhmiä kaksi. Kesäleiri pidettiin Keltolahdessa.
1976
Lippukunnan johdossa oli Riitta Päätalo ja apulaisena toimi Heikki Heino. Tontuista ja kolkkapojista tuli sudenpentuja.
1977
Lippukuntaa johti taas Seppo Mäkelä. Kaukapartio piti omat partiotaitokilpailut, kesäleiri oli Keltolahdessa ja jäsenmäärä nousi yli 120:n.
1978
Taisto Welling ryhtyi lpkj:ksi ja jatkoi aina vuoteen 1982, jolloin vietimme 10-vuotisjuhlia.
Talvella oli hiihtoleiri Lapinhämeessä.
1979
Talvella oli taas hiihtoleiri Lapinhämeessä. Osallistuttiin Karelialle.
1980
Kaikki sudenpentutytöt olivat samassa yli 50 lapsen laumassa, joka kokoontui yläkerran kerhotiloissa.
1981
Kaukajärviseuran 10-vuotisjuhlissa Kaukapartio esitti kuvaelman Kaukajärven historiasta, harjujen synnystä nykypäivään. Sudenpentujen kesäleiri oli yhteinen Messukylän Metsätyttöjen ja Hervannan Hukkien kanssa ja sitä vietettiin Keltolahdessa.
1982
Kaukapartio vietti kymmenvuotisjuhliaan ja Kaukajärvikuvaelmaa esitettiin uudestaan.
1983
Lippukuntaa ryhtyi johtamaan Juhani Honkala apulaisenaan Anne Lehto. Kevätjuhlaa vietettiin Riihiniemessä ja tehtiin vuokrasopimus Loukkokankaan kämpästä, Juupajoella, lähellä Lylyn kylää.
1984
Johdossa oli Jukka Heino ja apulaisena toimi edelleen Anne Lehto. Pidettiin omat pt-kisat ja tytöillä ja pojilla oli omat vaellukset.
1985
Jukka Heino johti edelleen lippukuntaa apunaan Tiina Welling. Kapalo sai nimensä ja osallistuttiin Miilulle.
1986
Heikki Vesasta tuli lpkj ja Tarja Koskisesta lpkja. Takkahuoneeseen saatiin uudet tyynyt (jotka lähtivät vaihtoon vasta vuonna 2005).
1987
Lippukunnan johto pysyi samana. Kevätjuhla oli Haiharassa ja kesäleiri Loukkokankaalla. TPJN retkeili Ylläksellä.
1988
Heikki Vesa sai apulaisekseen Outi Uusitalon. Kesäleiri oli Keltolahdessa.
1989
Outi Uusitalo johti lippukuntaa ja Heikki Vesa toimi apulaisena. Kesäleiri oli Loukkokankaalla.
1990
Lippukunnan johdossa Outi Uusitalolla oli apulaisena Kalle Vesanto. Kaukakapartio osallistui Tervakselle, savussa oli vieraita Ruotsista ja Suomen Partiolaiset täytti 80 vuotta.
1991
Tarja Eerola johti lippukuntaa apulaisenaan Arto Raivio. Osallistuttiin Rikti-Dokkasille Ruotsissa.
1992
Arto Raivio aloitti urakkansa lpkj:na ja jatkoi vuoteen 1995. Apulaisena Jutta Kannisto. Vietettiin mahtavat 20-vuotisjuhlat, seurakuntatalolla, Riihiniemessä ja Kukkolassa.
1993
Lippukunnan apulaisjohtajana toimi Taina Mäkelä. Loukkokankaalla oli johtajien vihjepäivät ja jätepaperia “suurkerättiin” viimeistä kertaa.
1994
Osallistuttiin Tampereen Partiolaisten juhlaleirille Nuotalle. Jäsenrekisteri siirtyi ATK-aikaan. Loukkokankaan vuokrasopimus päättyi.
1995
Lpkja:na toimi Katja Karonen. Osallistuttiin Hollannin Jamboreelle. Vuokrattiin Rimmin kämppä ja järjestettiin Leon Lenkkiä ja Hilkan Kilpaa.
1996
Lippukunnan johdossa oli Jutta Kannisto ja häntä avusti Maarit Vienola. Osallistuttiin Loistolle ja pidettiin kesäleiri Rimmillä. Rekisteröitiin lippukunta.
1997
Lippukunnan johdossa edelleen Jutta Kannisto ja Maarit Vienola. Kesäleiri pidettiin Rimmin kämpällä.
1998
Osallistuttiin muun muassa piirileiri Ilvekselle. Lippukunnanjohtajaksi vaihtui Anu Henttonen. Lippukunta alkoi pikku hiljaa etsiä uutta retkitukikohtaa Rimmin kämpän tilalle, koska Rimmin vuokrasopimus umpeutuu muutaman vuoden kuluttua.
1999
Lippukunnan johtoon tuli Riitta Niemistö apulaisenaan Maarit Vienola. Sopivaa korvaajaa Rimmin kämpälle ei tuntunut helposti löytyvän.
2000
Lippukunnan johto pysyy samana kuin edellisen vuosituhannen lopussa. Rimmi toimii edelleen lippukunnan retkitukikohtana. Kesällä Rimmin kämppä sai uuden katon ja myös piippuja uusittiin. Vuoden ehdottomia huippuhankkeita ovat mm. perinteisen kesäleirin tänä vuonna korvaava Taula leiri, Suurjuha 2000 sekä tietenkin vuoden 2001 Leon Lenkin & Hilkan Kilvan järjestelyt, jotka vievät suuren osan johtajiston ajasta.
2001
Lippukunnan ehdottomasti suurin ponnistus vuonna 2001 oli Leon Lenkin ja Hilkan Kilvan järjestämiseen osallistuminen yhdessä Tammeroiden ja Hiipan Poikien kanssa. Rimmin kämppä on edelleen retkitoiminnan tukikohta, tänä vuonna uusittiin keittiötä. Lippukunnan johdossa jatkaa edelleen Riitta Niemistö ja Maarit Vienola.
2002
Vuoden 2002 ehdoton kohokohta oli Kaukapartion 30-vuotisjuhlat. Sudenpennut pääsivät Hiisi-piirileirille ja elokuussa oli juhlavaellus Lapissa, Ylläksellä. Riitta Niemistö jatkoi lippukunnan johdossa, mutta apulaiseksi vaihtui Anu Henttonen.
2003
Syksyllä 2003 saatiin käyttöön toinenkin kolo Levonmäen seurakuntatalolla. Perinteisten tyttö- ja poikalaumojen sijasta aloitti Kaukajärven ja Levonmäen sekalaumat. Kesäleiriä vietettiin Rimmillä ja vaellettiin Helvetinjärven kansallispuistossa. Riitta Niemistö oli viimeistä vuotta lippukunnanjohtajana ja Anu Henttonen apulainen.
2004
Kaukapartio jatkoi toimintaa kahdella kololla, Kaukajärvellä ja Levonmäessä. Vuoden isoimpana tapahtumanan oli suurleiri Tarukselle osallistuminen. Tarus järjestettiin Padasjoella hyvin märissä olosuhteissa. Uutena lippukunnanjohtajana aloitti Anu Viskari ja Anu Kesä (os. Henttonen) jatkoi apulaisena.
2005
Kesällä pidettiin lippukunnan perinteinen oma leiri Rimmin kämpällä. Sitä varten talkoissa laitettiin paikkoja kuntoon ja rakenneltiin esim. kaivolle katos. Vuoden aikana käynnistyi myös Kaukajärven kolon täysi remontti. Kesän aikana osaan huoneista nikkaroitiin puulattiat sekä paneeliseinät. Anut Hiltunen (os.Viskari) ja Kesä jatkoivat lippukunnan luotsaamista.
2006
Kesällä osallistuimme Hämeen piirin Ilves-leirille Padasjoella. Kaukapartiolaiset yöpyivät Messukylän Metsätyttöjen kanssa samassa savussa sekä perheleirissä. Kaukajärven kolon remonttia jatkettiin edelleen. LIppukunnanjohtajana jatkoi Anu Hiltunen ja apulaiseksi siirtyi Noora Etuaho.
2007
Partion 100v. juhlavuosi näkyi lippukunnan toiminnassa monella tavalla. Osallistuimme kesäkuussa Tampereella järjestettyyn Suurjuhlaan. Elokuussa viisi johtajaa osallistui Englannin juhla-Jamboreelle samaan aikaan kun pidimme Kaukapartion omaa kesäleiriä Rimmin kämpällä. Lippukunnanjohdossa jatkoivat Anu Hiltunen sekä Noora Etuaho.
2008
Tapahtumiltaan vuosi oli perinteinen partiovuosi ilman suuria tapahtumia. Kesäleiri pidettiin Kaukapartion omalla Rimmin kämpällä. Energiaa kului eniten ohjelmauudistuksen käynnistämiseen syksyllä. Lippukunnanjohdossa jatkoi Anu Hiltunen, apulaiseksi valittiin Elina Lahtinen.
2009
Lippukunnanjohtajaksi valittiin Ville Vuorio ja apulaiseksi Lauri Paulamäki. Kesäleiri pidettiin yhdessä Hervannan Hukkien kanssa Kaukapartion omalla Rimmin kämpällä. Ryhmät toimivat enimmäkseen jo uuden ohjelman mukaisesti.
2010
Kaukapartio osallistui Suomen partiolaisten satavuotisjuhlaleirille, Kilkkeelle, sekä järjesti sudenpennuille oman kesäleirin Välkkeen. Lippukunnan johdossa jatkoivat Ville Vuorio ja Lauri Paulamäki.
2011
Ville ja Lauri jatkoivat lippukunnan johdossa. Arto Raivio sai Hopeasuden. Kesäleiri järjestettiin heinäkuussa Rimmillä, heinäkuussa samoajia ja vaeltajia osallistui Ruotsin Jamboreelle. Elokuussa vaeltajat vaelsivat Kilpisjärvellä ja Norjan puolella. Rimmin vuokrasopimus saatiin uusittua.