Historiaa

Kaukapartio on perustettu 1972 ja sen jälkeen lippukunnassa on tietysti tapahtunut yhtä ja toista. Lippukuntaa on johtanut jo viitisentoista henkilöä. Vaikka Kaukapartio onkin varsin nuori moneen lippukuntaan verrattuna, niin partiotoiminta Tampereen Kaukajärvellä on vakiinnuttanut asemansa ja lippukunnalle on muodostunut monia mukavia perinteitä.

1972

Kuinka kaikki alkoikaan. Kaukajärvellä toimi Messukylän Metsätyttöjen ja Messukylän Metsäpoikien vartioita. Vuonna 1972 päätettiin perustaa yhteislippukunta Kaukapartio, yksi ensimmäisistä yhteislippukunnista. Muita nimiehdotuksia olivat olleet mm. Hikivuoren vartijat, Haiharan samoojat, Kaukajärven kontiot ja Kaukajärven partiolaiset. Virallinen perustamispäivä on 16.5. Lippukuntaa johti tuolloin Yrjö E. Seppälä. Tytöistä vastasi Aila Manninen ja pojista Juhani Jauhiainen. Kokouksia pidettiin Haiharankatu kolmessa ja Saarenvainionkadulla.

1973

Lippukuntaamme johti Aulikki Saari ja apulaisena toimi Seppo Mäkelä. Päämajaksemme tuli Keskisenkatu 10 ja kesäleiri pidettiin Valkeekivessä.

1974

Seppo Mäkelä johti Kaukapartiota ja apulaisena toimi Riitta Päätalo. Lippumme vihittiin 3.5.1974 ja sen oli suunnitellut Kalle Lehtonen. Jäseniä meillä oli tuolloin jo 97. Kesäleiri pidettiin Keltolahdessa ja
talvella oli hiihtoleiri Vuontisjärven Susikyrössä Enontekiöllä, yhdessä Messukylän Metsäpoikien kanssa.

1975

Lippukunnalla oli samat johtajat. Vartioita oli viisi, tonttuparvia yksi ja kolkkapoikaryhmiä kaksi. Kesäleiri pidettiin Keltolahdessa ja sen lisäksi vaellettiin Lemmenjoella. Tälle vaellukselle tehtiin
itse omat noin 800 grammaa painaneet rinkat: runko bambusta ja pussit maastokuvioidusta kankaasta, jonka vedenkestävyys joutui koetteille vain parina päivänä.

1976

Lippukunnan johdossa oli Riitta Päätalo ja apulaisena toimi Heikki Heino. Tontuista ja kolkkapojista tuli sudenpentuja.

1977

Lippukuntaa johti taas Seppo Mäkelä. Kaukapartio piti omat partiotaitokilpailut, kesäleiri oli Keltolahdessa ja jäsenmäärä nousi yli 120:n.

1978

Taisto Welling ryhtyi lpkj:ksi ja jatkoi aina vuoteen 1982, jolloin vietimme 10-vuotisjuhlia.
Talvella oli hiihtoleiri Lapinhämeessä.

1979

Talvella oli taas hiihtoleiri Lapinhämeessä. Osallistuttiin Karelialle.

1980

Kaikki sudenpentutytöt olivat samassa 30-50 lapsen laumassa, joka kokoontui yläkerran kerhotiloissa.

1981

Kaukajärviseuran 10-vuotisjuhlissa Kaukapartio esitti kuvaelman Kaukajärven historiasta, harjujen synnystä nykypäivään. Sudenpentujen kesäleiri oli yhteinen Messukylän Metsätyttöjen ja Hervannan Hukkien kanssa ja sitä vietettiin Keltolahdessa.

1982

Kaukapartio vietti kymmenvuotisjuhliaan ja Kaukajärvikuvaelmaa esitettiin uudestaan. Tässä juhlassa laulettiin myös Kaukajärvivalssia ensimmäisen kerran, mutta se ei vielä jäänyt perinteeksi.

1983

Lippukuntaa ryhtyi johtamaan Juhani Honkala apulaisenaan Anne Lehto. Kevätjuhlaa vietettiin Riihiniemessä ja tehtiin vuokrasopimus Loukkokankaan kämpästä, Juupajoella, lähellä Lylyn kylää.

1984

Johdossa oli Jukka Heino ja apulaisena toimi edelleen Anne Lehto. Pidettiin omat pt-kisat ja tytöillä ja pojilla oli omat vaellukset.

1985

Jukka Heino johti edelleen lippukuntaa apunaan Tiina Welling. Kapalo sai nimensä ja osallistuttiin Miilulle.

1986

Heikki Vesasta tuli lpkj ja Tarja Koskisesta lpkja. Takkahuoneeseen saatiin uudet tyynyt (jotka lähtivät vaihtoon vasta vuonna 2005).

1987

Lippukunnan johto pysyi samana. Kevätjuhla oli Haiharassa ja kesäleiri Loukkokankaalla. TPJN retkeili Ylläksellä.

1988

Heikki Vesa sai apulaisekseen Outi Uusitalon. Kesäleiri oli Keltolahdessa.

1989

Outi Uusitalo johti lippukuntaa ja Heikki Vesa toimi apulaisena. Kesäleiri oli Loukkokankaalla.

1990

Lippukunnan johdossa Outi Uusitalolla oli apulaisena Kalle Vesanto. Kaukakapartio osallistui Tervakselle, savussa oli vieraita Ruotsista ja Suomen Partiolaiset täytti 80 vuotta. TPJN teki oman matkan Hollantiin.

1991

Tarja Eerola johti lippukuntaa apulaisenaan Arto Raivio. Osallistuttiin Rikti-Dokkasille Ruotsissa.

1992

Arto Raivio aloitti urakkansa lpkj:na ja jatkoi vuoteen 1995. Apulaisena Jutta Kannisto. Vietettiin mahtavat 20-vuotisjuhlat, seurakuntatalolla, Riihiniemessä ja Kukkolassa.

1993

Lippukunnan apulaisjohtajana toimi Taina Mäkelä. Loukkokankaalla oli johtajien vihjepäivät ja jätepaperia ”suurkerättiin” viimeistä kertaa.

1994

Osallistuttiin Tampereen Partiolaisten juhlaleirille Nuotalle. Jäsenrekisteri siirtyi ATK-aikaan. Loukkokankaan vuokrasopimus päättyi.

1995

Lpkja:na toimi Katja Karonen. Osallistuttiin Hollannin Jamboreelle. Vuokrattiin Rimmin kämppä ja järjestettiin Leon Lenkkiä ja Hilkan Kilpaa.

1996

Lippukunnan johdossa oli Jutta Kannisto ja häntä avusti Maarit Vienola. Osallistuttiin Loistolle ja pidettiin kesäleiri Rimmillä. Kevätjuhlan sijasta alettiin viettää Yrjönpäivän juhlaa ja Kaukajärvivalssista tehtiin perinne. Rekisteröitiin lippukunta.

1997

Lippukunnan johdossa edelleen Jutta Kannisto ja Maarit Vienola. Kesäleiri pidettiin Rimmin kämpällä.

1998

Osallistuttiin muun muassa piirileiri Ilvekselle. Lippukunnanjohtajaksi vaihtui Anu Henttonen. Lippukunta alkoi pikku hiljaa etsiä uutta retkitukikohtaa Rimmin kämpän tilalle, koska Rimmin vuokrasopimus umpeutuu muutaman vuoden kuluttua.

1999

Lippukunnan johtoon tuli Riitta Niemistö apulaisenaan Maarit Vienola. Sopivaa korvaajaa Rimmin kämpälle ei tuntunut helposti löytyvän.

2000

Lippukunnan johto pysyy samana kuin edellisen vuosituhannen lopussa. Rimmi toimii edelleen lippukunnan retkitukikohtana. Kesällä Rimmin kämppä sai uuden katon ja myös piippuja uusittiin. Vuoden ehdottomia huippuhankkeita ovat mm. perinteisen kesäleirin tänä vuonna korvaava Taula-leiri, Suurjuhla 2000 sekä tietenkin vuoden 2001 Leon Lenkin & Hilkan Kilvan järjestelyt, jotka vievät suuren osan johtajiston ajasta.

2001

Lippukunnan ehdottomasti suurin ponnistus vuonna 2001 oli Leon Lenkin ja Hilkan Kilvan järjestämiseen osallistuminen yhdessä Tammeroiden ja Hiipan Poikien kanssa. Rimmin kämppä on edelleen retkitoiminnan tukikohta, tänä vuonna uusittiin keittiötä. Lippukunnan johdossa jatkaa edelleen Riitta Niemistö ja Maarit Vienola.

2002

Vuoden 2002 ehdoton kohokohta oli Kaukapartion 30-vuotisjuhlat. Sudenpennut pääsivät Hiisi-piirileirille ja elokuussa oli juhlavaellus Lapissa, Ylläksellä. Riitta Niemistö jatkoi lippukunnan johdossa, mutta apulaiseksi vaihtui Anu Henttonen.

2003

Syksyllä 2003 saatiin käyttöön toinenkin kolo Levonmäen seurakuntatalolla. Perinteisten tyttö- ja poikalaumojen sijasta aloitti Kaukajärven ja Levonmäen sekalaumat. Kesäleiriä vietettiin Rimmillä ja vaellettiin Helvetinjärven kansallispuistossa. Riitta Niemistö oli viimeistä vuotta lippukunnanjohtajana ja Anu Henttonen apulainen.

2004

Kaukapartio jatkoi toimintaa kahdella kololla, Kaukajärvellä ja Levonmäessä. Vuoden isoimpana tapahtumanan oli suurleiri Tarukselle osallistuminen. Tarus järjestettiin Padasjoella hyvin märissä olosuhteissa. Uutena lippukunnanjohtajana aloitti Anu Viskari ja Anu Kesä (os. Henttonen) jatkoi apulaisena.

2005

Kesällä pidettiin lippukunnan perinteinen oma leiri Rimmin kämpällä. Sitä varten talkoissa laitettiin paikkoja kuntoon ja rakenneltiin esim. kaivolle katos. Vuoden aikana käynnistyi myös Kaukajärven kolon täysi remontti. Kesän aikana osaan huoneista nikkaroitiin puulattiat sekä paneeliseinät. Anut Hiltunen (os.Viskari) ja Kesä jatkoivat lippukunnan luotsaamista.

2006

Kesällä osallistuimme Hämeen piirin Ilves-leirille Padasjoella. Kaukapartiolaiset yöpyivät Messukylän Metsätyttöjen kanssa samassa savussa sekä perheleirissä. Kaukajärven kolon remonttia jatkettiin edelleen. LIppukunnanjohtajana jatkoi Anu Hiltunen ja apulaiseksi siirtyi Noora Etuaho.

2007

Partion 100v. juhlavuosi näkyi lippukunnan toiminnassa monella tavalla. Osallistuimme kesäkuussa Tampereella järjestettyyn Suurjuhlaan. Elokuussa viisi johtajaa osallistui Englannin juhla-Jamboreelle samaan aikaan kun pidimme Kaukapartion omaa kesäleiriä Rimmin kämpällä. Lippukunnanjohdossa jatkoivat Anu Hiltunen sekä Noora Etuaho.

2008

Tapahtumiltaan vuosi oli perinteinen partiovuosi ilman suuria tapahtumia. Kesäleiri pidettiin Kaukapartion omalla Rimmin kämpällä. Energiaa kului eniten ohjelmauudistuksen käynnistämiseen syksyllä. Lippukunnanjohdossa jatkoi Anu Hiltunen, apulaiseksi valittiin Elina Lahtinen.

2009

Lippukunnanjohtajaksi valittiin Ville Vuorio ja apulaiseksi Lauri Paulamäki. Kesäleiri Kielas pidettiin yhdessä Hervannan Hukkien kanssa Kaukapartion omalla Rimmin kämpällä. Ryhmät toimivat enimmäkseen jo uuden ohjelman mukaisesti.

2010

Kaukapartio osallistui Suomen partiolaisten satavuotisjuhlaleirille, Kilkkeelle, sekä järjesti sudenpennuille oman kesäleirin Välkkeen. Lippukunnan johdossa jatkoivat Ville Vuorio ja Lauri Paulamäki.

2011

Ville ja Lauri jatkoivat lippukunnan johdossa. Arto Raivio sai Hopeasuden. Kesäleiri järjestettiin heinäkuussa Rimmillä, heinäkuussa samoajia ja vaeltajia osallistui Ruotsin Jamboreelle. Elokuussa vaeltajat vaelsivat Kilpisjärvellä ja Norjan puolella. Rimmin vuokrasopimus saatiin uusittua.

2012

Ville ja Lauri jatkoivat viimeistä vuotta lippukunnan johdossa. Juhlavuosi oli täynnä tapahtumia tilastokokouksesta lähtien. Toukokuussa vietettiin 40-vuotisjuhlaa, heinäkuussa oli sudenpentujen juhlaleiri Vanar Vaakaniemessä ja elokuussa suunnattiin Lapinhämeeseen yhdessä Hervannan hukkien kanssa. Lions Club Kaukajärvi lahjoitti uuden lippukuntalipun ja se naulattiin joulujuhlassa.

2013

Olli Kutvonen aloitti lippukunnanjohtajana ja Ville siirtyi apulaiseksi. Lippukunnan jäsenmäärä on kasvussa ja se näkyy toiminnassa. Maaliskuussa järjestettiin talvileiri yhdessä Tervaksentekijöiden ja Hervannan Hukkien kanssa ja sille osallistui yli 50 kaukapartiolaista, valtaosa sudenpentuja. Kesällä osallistuttiin Ilves 2013 The Movie -leirille yli 90 hengen voimin. Loppuvuodesta alettiin käynnistellä kämppäprojektia uudestaan.

2014

Olli jatkoi lippukunnan johdossa ja apulaisena aloitti Julia Enlund. Koko vuosi etsittiin uutta kämppää ja marraskuussa tehtiin kaupat Limperistä. Kesäleirillä Vaakaniemessä oli 75 osallistujaa ja syksyllä aloitti peräti kolme uutta laumaa. Kouvolaan Suurjuhlaan lähti täysi linja-autollinen kaukapartiolaisia ja joukko tuntui kuitenkin pieneltä. Keväällä Kaukapartio palkittiin Tampereen vetovoimaisimpana lippukuntana ja syksyllä saatiin Loisto merkkinä laadukkaasta partiotoiminnasta.

2015

Olli ja Julia jatkoivat viimeistä vuottaan lippukunnan johdossa. Limperin kämppä otettiin käyttöön ja siellä järjestettiin monet talkoot ja monet ryhmien omat retket. Talvi- ja kesäleiri sekä syksyn seikkailija-tarpojaretki järjestettiin Limperissä. Rimmin sauna purettiin ja tuotiin Limperiin odottamaan kokoamista. Syksyllä aloitti taas pari uutta laumaa ja Kaukapartio palkittiin jälleen Tampereen vetovoimaisimpana lippukuntana.

2016

Lippukunnanjohtajaksi valittiin Inka Lindström ja apulaiseksi Jarmo Koivusaari. Suurleiri Roihulle osallistuttiin isolla joukolla: Kaukapartiolla oli oma leirilippukunta, jota johtivat vaeltajat. Syksyllä aloitti kolme laumaa.

2017

Siirryttiin kolmen johtajana malliin: Inka jatkoi lippukunnanjohtajana, pestijohtajaksi valittiin Jarmo ja ohjelmajohtajaksi Hanna Kuutti. Vuotta sävytti tarpojien ja seikkailijoiden määrän kasvu. Tarpojavartioita oli peräti viisi, samoin seikkailijajoukkueita. Kesäleiriä vietettiin Vaakaniemessä Drakkar-teemalla ja syksyn tarpoja-samoajaretkellä nostettiin Limperissä ”Rimmin sauna” pystyyn. Rimmi saatiin myös lopullisesti luovutettua useampien siivoustalkoiden jälkeen.